HKT-VUODET 1929-1964
Helsingin Kisatoverit
ALKUVUOSIKYMMENET
21.6.29 – 31.12.1964
PAJULAHDEN URHEILUOPISTO
Liikunnan-ohjaaja kurssin lopputyö
Johdannoksi
Tämän tutkielman tarkoituksena on tehdä selkoa HKT:n yleisestä toiminnasta ja historiasta seuran 35-vuotisen toimintakauden aikana ja tutkia osuutta TUL:n ja koko Suomen urheiluelämässä.
Tutkimusmateriaalina olen käyttänyt HKT:n vuosi – ja toimintakertomusten sekä seuran jaostojen pöytäkirjojen lisäksi seura lehteä, TUL:n vuosikirjoja ja Martti Jukolan toimittamaa Urheilun pikkujättiläistä. Lisäksi olen haastatellut seuran monivuotista puheenjohtajaa ja perustavaa jäsentä Kalervo Löfbergiä. Tutkimustuloksen olen merkinnyt kirjallisesti ja tutkielmaan olen liittänyt asiaa valaisevia liitteitä.
Pajulahdessa 30.4.1965
Pajulahden liikunnan-ohjaaja-kurssin oppilas
Aki Timonen
SEURAN HISTORIA JA YLEINEN TOIMINTA
Ajatus uuden seuran perustamiseen keväällä 1929 ,heräsivät joidenkin Helsingin Jyryn yleisurheilijoiden keskuudessa. Tämän ajatuksen syntyyn vaikutti se, että Jyryssä melkein kaikki tuki annettiin voimailulle, yleisurheilun jäädessä lapsipuolen asemaan. Lisäksi Jyry oli kiinni politiikassa ja yleisurheilijat halusivat pysyä TUL:n kannalla ja harrastaa puhdasta urheilun työtä. Uuden seuran perustamisesta keskusteltiin eräässä yleisurheilijoiden harjoituksessa ja enemmistö niistä urheilijoista, joille silloisissa oloissa uskallettiin asiasta puhua, kannatti uuden seuran perustamista.
PERUSTAVA KOKOUS JA SEURAN PEUSTAMINEN
Seuran perustava kokous oli lykätty pidettäväksi TUL:n Liittokokouksen jälkeen, koska tahdottiin nähdä miten liittokokouksessa tehdyt päätökset vaikuttaisivat TUL:n toimintaan, jota uuden seuran perustajat halusivat kumpikin tukea.
Seuran perustava kokous pidettiin 21.6.1929 Kirkkokadun varrella olevassa Kulutusosuuskuntien keskusliiton hallintoneuvoston huoneistossa. Kokouskutsu annettiin suullisesti vain ns. varmoille henkilöille ja tämän vuoksi kokoukseen osallistui vain n. 16 henkilöä. Seuran perustamisesta pidettiin alustus, jota seuranneessa keskustelussa korostettiin niitä taloudellisia vaikeuksia, joita uusi seura varmaan joutuisi kokemaan. Toisaalta tähdennettiin seuran perustamisen tarpeellisuutta kilpailutoiminnan vilkastuttamiseksi, sekä vanhan toveripiirin koossapitämiseksi. Sillä olihan selvää, että vanhasta seurasta liittyisi enemmän jäseniä uuteen seuraan, kuin johonkin jo ennestään toimivaan seuraan. Lopputulokseksi keskusteluista tuli, että päätettiin perustaa seura, jonka nimeksi tuli Helsingin Kisa-toverit ry.
Kokouksessa todettiin:
Uusi seura on olosuhteiden pakosta syntynyt urheiluharrastajien seura, jonka päämääriä ovat työläis -ja nuorukaisten ja neitosten ruumiillisen ja voimiensa mukaan myös henkisen kunnon kehittäminen. Perustavassa kokouksessa päätettiin ottaa seuran ohjelmaan yleisurheilu, naisten ja miesten voimistelu sekä nuorten toimintaa. HKT oli tarkoitus perustaa puhtaasti yleisurheiluseuraksi, mutta koska Helsingin Jyrystä liittyi seuraan useita naisvoimistelijoita ja yleisurheilijoita, oli seuran toimintaa heti alkuunsa laajennettava. Myöhemmin samana vuonna ohjelmaan otettiin vielä pesäpallo ja hiihto.
HKT:N ALKUVUOSIEN YLEINEN TOIMINTA
HKT hyväksyttiin Työväen Urheiluliittoon heinäkuussa 1929. Seuran alkuvuosina sillä oli runsaasti innostunutta toimitsijavoimaa ja voidaankin sanoa perustellusti, että seuran toiminnalle oli merkityksellistä uskallus ja ennakkoluulottomuus, jota toimitsijakaarti osoitti. Taloudesta tuli kuitenkin seuran ns. murheenkryyni pitkäksi aikaa, kuten perustavassa kokouksessa otaksuttiinkin.
YHDISTÄMISAJATUS
Vuonna 1931 Helsingin Työväenyhdistys teki sellaisen esityksen, että Helsingin Työväenyhdistyksen voimistelu ja urheiluseura, Työväen voimailuliitto ja HKT yhdistettäisiin yhdeksi seuraksi. Yhdistämis-ajatukseen oli syy se , että HTY:llä oli tilaa uudelle seuralle valtiovallan lopetettua Jyryn toiminnan.
Asiasta käytiin neuvotteluita, joissa HKT:n edustajat esittivät, että mikäli HKT liittyisi uuteen seuraan, uusi seura maksaisi HKT:n velat. Koska näihin ei suostuttu ja koska ratkaisevassa kokouksessa suurin osa HKT:n jäsenistöstä oli yhdistämisajatusta vastaan, niin hanke raukesi. Suurin osa HKT:n silloista naisjaostostoa liittyi kuitenkin uuteen seuraan, jonka nimeksi tuli Helsingin Tarmo.
SEURAN TOIMINTA SOTIEN AIKANA
Sota vaikutti, kuten kaikkiin muihinkin aloihin, myös HKT:n toimintaan. Koko sota-ajan ylläpidettiin mahdollisuuksien mukaan toimintaa, vaikkakaan se ei ollut niin täysipainoista kuin normaalisti. Seuran toiminnan johtaminen oli luonnollisista syistä pääasiassa naisten käsissä.
HELSINGIN URHEILIJAT – 41 PERUSTAMINEN
Muutamat HKT:n jäsenistä järjestivät seuran nimissä tansseja messuhallissa vuonna 1941. Heidän ja seuran johdon välillä syntyi erimielisyyksiä siitä, miten kertyneet tulot käytettäisiin. Ristiriidasta tuli niin vakava, että tanssiaisten järjestäjät erosivat seurasta ja perustivat uuden seuran, jonka nimeksi tuli Helsingin Urheilijat - 41. Sotien jälkeen seuran toiminta pääsi jälleen normaaliin vauhtiin. Seura sai julkista tunnustusta ja sitä sanottiin TUL:n esimerkillisemmäksi seuraksi. Seuran toiminta jatkui suuremmitta muutoksitta aina vuoteen 1959 saakka.
SISARSEURA HELSINGIN KILPA-TOVERIT
Vuonna 1959 TUL:n liittokokous teki urheilupoliittista syistä päätöksen katkaista kaikki yhteistoimintasopimukset SVUL:n kanssa vuoden 1959 loppuun mennessä. SUL lopetti kuitenkin yleisurheilun yhteistoiminnan jo 18.8.1959 mennessä. Tällöin seuran yleisurheilijat päättivät kokouksessaan perustaa sisarseuran Helsingin Kilpatoverit jatkamaan kilpailutoimintaa SUL:n kanssa. Uuden seuran jäsenet pysyivät kuitenkin edelleen myös HKT:n jäseninä ja niillä oli HKT:n puitteissa yhteistoimintaa, vaikka sopimusta ei ollutkaan. Seuran johtokunta hyväksyi Kilpatoverien perustamisen myötätuntoisella vaikenemisella ja hyväksyi yhteistoiminnan. Toiminta selittyy siten, että eläteltiin, ainakin osittain, toiveita yhteistoiminnan palaamisesta ja syntynyttä tilannetta pidettiin vain väliaikaisena.
HKT:N LIITTYMINEN TUK:OON JA EROTTAMINEN TUL:STA
TUL:n liittokokouksen tekemän päätöksen mukaan koripallon yhteistoiminnan oli määrä loppua joulukuussa 1959 SM-sarjan päätyttyä. Sen tähden HKT:n koripalloilijat pitivät 12.11 kokouksen ja päättivät pelata edelleen koripalloliiton sarjoissa. Seuran jaostot ja johtokunta hyväksyivät koripalloilijoiden päätöksen ja joulukuussa HKT ilmoitettiin koripalloliiton sarjoihin. Työväen Urheiluliitosta lähetettiin asian johdosta kirjelmä, jossa HKT uhattiin erottaa TUL:sta, ellei seura peruuttaisi ilmoittautumistaan koripalloliiton sarjoihin. Koska HKT ei peruuttanut ilmoittautumistaan, niin TUL:n liittotoimikunta erotti 20.12.1959 HKT:n Työväen Urheiluliitosta.
HKT oli jo sitä ennen liittynyt johtokunnan päätöksellä 13.12.1959 perustavana jäsenenä TUK:oon, johtokunnan otettua selville seuran jaostojen ja jäsenistön kannan. Vuoden 1960 vuosikokouksessa päätettiin liittyä seuran harrastamien urheilualojen erikoisliittoihin. Tämä päätös aiheutti sen, että sisarseura Helsingin Kilpatoverit lopetti toimintansa. Valitettavasti tämä liittymispäätös aiheutti samalla joidenkin jäsenien eroamisen seurasta.
Vuodesta 1960 lähtien seuran toiminta on jatkunut muutoksitta vuoteen 1965 saakka.
Seuraavassa jaksossa tarkastelen HKT:n harrastamia urheilu-aloja lajeittain, sekä seuran sisäistä toimintaa. Eri lajeja koskevat tilastotiedot olen liittänyt tutkielman loppuun.
HKT:llä on toimintansa aikana ollut neljä päälajia: yleisurheilu, pesäpallo, koripallo ja suunnistus. Näiden lisäksi on seurassa harrastettu monia muitakin lajeja, jotka eivät ole harrastajien lukumäärän ja saavutusten puolesta päässeet ns. nuorten tasolle. Niistä pienyrittäjiä ovat hiihto, jääpallo, käsipallo, jääkiekko ja pöytätennis.
HKT perustettiin lähinnä yleisurheiluseuraksi ja tämä laji onkin ollut seuran koko toiminnan ajan menestyksekkäin urheilulaji. Viikon kuluttua seuran perustamisesta kaksi seuran urheilijaa osallistui Helsingin Visan järjestämiin iltakilpailuihin ja täten suuri yleisö tuli tietoiseksi seuran olemassaolosta. Heinäkuun 31. päivänä 1929, siis vain kuusi viikkoa perustamisensa jälkeen, seura järjesti kansalliset yleisurheilukilpailut. Tämän kilpailun jälkeen seura varsinaisesti nousi tasa-arvoiseen asemaan muiden seurojen kanssa. Seuran toimintakauden aikana ovat yleisurheilijat pitäneet seuran lippua korkealla, maaotteluissa, EM-kisoissa ja olympialaisissa. Yleisurheilijat ovat voittaneet 11 Suomen mestaruutta ja 71 TUL:n mestaruutta. Piirin mestaruuksia seura on saavuttanut niin paljon, että niiden luetteleminen on mahdotonta. HKT on aina kuulunut piirin ja TUL:n parhaimmistoon yleisurheilussa. Vaikka yleisurheilu onkin nykyään menettänyt entisen valta-asemansa ja HKT on siirtynyt yleisurheilusta koripalloseuraksi, niin se oli kuitenkin vielä vuonna 1964 ensimmäisen luokan yleisurheiluseura.
Nykyään ovat hyvät yleisurheilijat harvinaisuuksia seurassa, mutta onneksi nuorissa, pojissa ja tytöissä on lupaavia tyyppejä, joista saattaa tulla pelastus seuran yleisurheilulle. Naiset ovat myös osallistuneet yleisurheilun kilpailutoimintaan, mutta menestys on jäänyt huomattavasti heikommaksi kuin miehillä. Paras saavutus on TUL:n mestaruus keihäänheitossa, jonka lisäksi naiset ovat saavuttaneet joitakin piirin mestaruuksia.
PESÄPALLO
Kuten edellä on jo tullut mainituksi, HKT perustettiin lähinnä yleisurheiluseuraksi, mutta koska Helsingissä ei ollut kuin pari pesäpalloa harrastavaa TUL:n seuraa ja koska seuraan liittyi pari pesäpalloilijaa, päätettiin pesäpallo ottaa seuran ohjelmaan. Tämä tapahtui vuonna 1929, lähinnä kilpailun luomiseksi tällekin alalle.
HKT:n joukkue sai alkuaikoinaan lempinimen ”pulloverijoukkue”, koska joukkueella ei ollut yhtenäistä peliasua, vaan pelaajat pelasivat tavallinen ”pulloveri päällä” Harjoitusottelut pelattiin voittaen ja häviten. Vuonna 1930 saavutettiin jo piirin mestaruus ja kauden kruunuksi TUL:n mestaruus, joka voitettiin vuosina 1932 ja 1935.
Vuosi 1936 toi mukanaan vastoinkäymisiä seuran pesäpalloilulle. Muutamia pelaajia erosi seurasta ja kun ilmeni vielä huoltaja vaikeuksia, alkoi joukkue rakoilla. Syksyyn asti vielä jatkettiin, mutta kun tilanne ei parantunut, niin katsottiin parhaaksi lopettaa pesäpallo seuran puitteissa. Pesäpalloa on myöhemmin yritetty pariinkin otteeseen herättää henkiin, mutta yritykset ovat osoittautuneet turhiksi.
HKT:n pesäpalloilijoista mainittakoon Savolaisen veljekset, joita tuli Suomen parhaita pikajuoksijoita; Alpo juoksi 100 m 10,6 ja Aarre 10,9. Seuralla on ollut myös naispesäpallojoukkue, mutta sen pelaaminen on ollut enemmän harrastuksenomaista, sillä varsinainen kilpailutoimintaan ei ole ollut haluja.
KORIPALLO
Jo vuonna 1939 pelasivat HKT:n yleisurheilijat voimisteluharjoitusten yhteydessä koripalloa, koska koripallon pelaaminen oli silloin muotia. Peli oli uutta, eikä säännöistä tiedetty paljoakaan, joten peli muistutti luonteeltaan lähinnä rygby-peliä. Vähitellen saatiin kuitenkin sääntöjyväsiä kylvetyksi ja päästiin järjestelmälliseen koripallotoimintaan. Pelikausi 1940-41 oli seuran koripalloilun läpilyöntiaikaa. TUL järjesti silloin ensimmäisen sarjansa, johon HKT osallistui kolmella joukkueella, muilla seuroilla oli korkeintaan kaksi joukkuetta ja huhtikuussa 1941 seura pääsi pelaamaan myös veikkausotteluissa.
Hyvin alkaneen koripallotoiminnan katkaisi sota ja koripallon pelaaminen jäi nuorten harteille. Mutta tästä huolimatta, tai tästä johtuen, koripallo kehittyi. Vuonna 1942 HKT voitti ns. B-sarjan ja vuonna 1943 se oli A-sarjassa neljäs, jossa pelasivat maan parhaat joukkueet.
Seuran nuoret koripalloilijat joutuivat kuitenkin vuorostaan armeijaan ja kesällä 1943 oli seuran lopetettava hyvin alkanut koripallon kilpailutoimintansa. Tämä hiljainen kausi oli kuitenkin vain väliaikainen, sillä jo seuraavana vuonna koripallo aloitettiin piirissä uudelleen.
Vuonna 1946 HKT pääsi pelaamaan Suomen mestaruussarjaan, josta se kuitenkin putosi vuonna 1948.
Tämän jälkeen tuli eteen yhteistoimintakysymys Koripalloliiton ja TUL:n välillä ja yhteisiä sarjoja pelattiin aivan supistetussa muodossa. HKT pelasi tänä aikana TUL:n mestaruussarjassa. Vuonna 1952 saatiin aikaan yhteistoimintasopimus ja HKT palasi Suomen mestaruussarjaan, jossa se pelasi vuoteen 1956 saakka, jolloin joukkue putosi Suomen sarjaan. Suomen sarjasta tuli seuran kohdalla vain ns. ranskalainen visiitti, sillä jo vuonna 1957 joukkue palasi mestaruussarjaan. Vuonna 1959 TUL:n liittojuhlilla, miehet ja C-juniorit voittivat omat sarjansa.
Vuonna 1959 HKT putosi mestaruussarjasta, mutta SVUL:n ja TUL:n välisen yhteistoimintasopimuksen lakattua, jouduttiin mestaruussarjassa suorittamaan uusia sarjajärjestelyitä, koska Helsingin Jyry ja HU-41 lähtivät pelaamaan TUL:n sarjoihin. Näin jäi mestauussarjaan vielä kaksi vapaata paikkaa ja HKT pääsi karsimaan näistä paikoista TuUL:n, Kopon ja TMP:n kanssa , voittaen karsintasarjan. Siitä lähtien seura on pelannut mestaruussarjassa loistavalla menestyksellä. Vuonna 1960 seura oli kolmas ja vuodesta 1961 eteenpäin mestaruus on tullut joka vuosi HKT:lle.
HKT:n koripalloilijoiden rakettimaiseen nousuun on kolme syytä: laaja ja tehokas nuorten koulutus, joukkueen keskipituuden lisääntyminen ja Pentti Salmen osuus huoltajana ja valmentajana. Seuran koripalloilun voimaa osoittaa myös se, että vuoden 1964 sarjoissa pelasi miesten mestarijoukkueen lisäksi myös naisten joukkue naisten mestaruussarjassa, sekä useita nuorten joukkueita piirinsarjoissa. Tokion olympialaisissa oli Suomen joukkueen 12 pelaajasta viisi HKT:stä. Näistä pelaajista muut paitsi Pertti Laanti, ovat kuuluneet seuraan jo juniori-ikäisinä. Tämä todistanee seuran tekemän juniorityön laadun. Koko toimintakautensa aikana ovat HKT:n koripalloilijat ovat voittaneet 8 Suomen mestaruutta, 2 TUL:n mestaruutta ja lisäksi useita piirin mestaruuksia, miesten ja nuorten sarjoissa. Kuten edellä on mainittu, ovat myös naiset osallistuneet seuran koripallotoimintaan ja sota-aikana he pelasivat veikkausotteluitakin. Mutta sitten se into sammui ja koripallo jäi. Naiset innostuivat kuitenkin asiaan uudelleen 1950-luvun lopussa ja he osallistuivat silloin piirinsarjan otteluihin. Miesten menestyksen innoittamina, myös naiset uskaltautuivat omaan mestaruussarjaansa vuonna 1961, mutta menestys oli heikko, sillä naiset hävisivät kaikki ottelunsa. Naiset osallistuivat mestaruussarjan peleihin myös vuosina 1963 ja -64, mutta vieläkään menestys ei ollut sen parempi. Tällä hetkellä näyttää ilmeiseltä, että seuran naiskoripalloilijat eivät osallistuisi naisten mestaruussarjaotteluihin, ennen kuin harjoitusintoa on tullut lisää.
HKT on tällä hetkellä selvästi koripalloseura. Seuran koripallovoima on tunnettu ja tunnustettu ulkomaillakin, onhan HKT ollut kolme kertaa edustajana koripalloilun Eurooppa-Cupin otteluissa. Näissä otteluissa seura on menestynyt tyydyttävästi, sillä pääsihän se vuonna 1964 neljännesfinaaleihin saakka, joka on paras suomalaisen seurajoukkueen saavutus , kaikki palloilulajit huomioon-ottaen.
HKT:n lukuisten kansainvälisten otteluiden sarja alkoi vuonna 1956, jolloin joukkue teki ottelumatkan Ranskaan, pelaten siellä kaksi ottelua, häviten ne molemmat. Seuran tämän hetken kuuluisin koripalloilija on Kari Liimo, joka on valittu Suomen parhaaksi koripalloilijaksi vuosina 1963 ja 64 ja hän oli myös Geneven olympiakarsintojen ja Moskovan kansainvälisen turnauksen paras pistemies.
SUUNNISTUS
Vuonna 1945 seuran vuosikokous päätti ottaa suunnistuksen seuran kilpailuohjemaan. Koska suunnistusta ei harrastettu kilpailumielessä, TUL:ssa asetettiin seurasta kolmihenkinen toimikunta, johon kuuluivat Aarne Kujala, Leo Huttunen ja Kalervo Löfberg, laatimaan esitystä suunnistustoiminnan aloittamisesta TUL:ssa. TUL:n liittokokous hyväksyi yksimielisesti HKT:n esityksen vuonna 1945 ja näin oli HKT:n osuus TUL:n suunnistustoiminnan aloittamisessa ratkaiseva laatua. HKT oli kahden muun seuran kanssa järjestämässä TUL:n ensimmäisiä suunnistusmestaruuskilpailuja vuonna 1946. Seuran suunnistajat kuuluivat TUL:n parhaisiin 1940-lopussa ja 1950-luvun alussa, mutta kilpailun kiristyessä saavutukset eivät olleet yhtä hyviä kuin aikaisemmin. TUL:n mestaruuksia HKT on voittanut 9 ja SM-kisoissakin on päästy mitalisijoille. HKT:n naiset ovat myös harrastaneet suunnistusta. Naisten lukumäärä on ollut pieni, mutta heidän taitonsa ja kuntonsa melko hyvä, löytyyhän heidän joukosta seuran ainoa maaottelusuunnistaja.
Seuran suunnistusjaosto on yrittänyt turvata suunnistustoiminnan jatkumisen järjestelemällä suunnistuskursseja ja leirejä. Tällä hetkellä tilanne näyttää kuitenkin kinkkisenlaiselta, sillä suunnistusta harrastavat, vain jo vuosikausia seuran ns.vakiokalustoon kuuluvat urheilijat, eikä uudesta polvesta tunnu oleva tulossa uusia suunnistajia seuralle.
HIIHTO
Hiihto otettiin seuran ohjelmaan jo vuonna 1929. Hiihdossa toiminta oli 1930-luvulla vilkasta, vaikka kilpaileminen rajoittuikin jäsentenvälisiin ja piirikunnallisiin sekä kansallisiin kilpailuihin. Aina ei seuraan ole perustettu edes hiihtojaostoa, vaan hiihtotoiminnasta ovat vastanneet yleisurheilujaosto ja johtokunta. Hiihtorintamalla ei ole koskaan päästy suuriin saavutuksiin, vaan parhaana saavutuksena voidaan mainita piirin mestaruus. Nykyään on seuran hiihtotoiminta keskittynyt lähinnä jäsenenvälisiin kilpailuihin.
JÄÄPALLO
Jääpallo aloitettiin HKT:ssa vuonna 1934, jolloin nuorten joukkue pelasi piirin sarjassa. Joukkue ei kuitenkaan menestynyt otteluissaan ja jääpallo olikin vain tämän yhden talven seuran ohjelmassa.
KÄSIPALLO
Sotavuosina ja sodan jälkeen Helsingissä oli vallalla yleinen käsipalloinnostus ja niinpä käsipallo otettiinkin HKT:n ohjelmaan syksyllä 1943. HKT:n joukkue voitti silloin TUL:n piirin käsipallosarjan ja vuonna 1946 osallistui TUL:n mestaruussarjaan. Vuoden 1947 alun joukkue pelasi vielä TUL:n mestaruussarjassa, mutta saman vuoden keväällä ja syksyllä ei ollut enää minkäänlaista toimintaa ja vuonna 1948 käsipalloa ei enää pelattu HKT:ssa. Käsipallotoiminnan päättymiseen vaikutti harjoituspaikkojen puute ja koripallo, joka syrjäytti käsipallon. Parhaaksi saavutukseksi jäi nuorten mestaruussarjan kolmas sija.
JÄÄKIEKKO
Jääkiekko otettiin seuran ohjelmaan sotien jälkeen. Ohjelmaan ottaminen tapahtui vain hetken ajatuksesta, koska seurassa oli jääkiekkoa pelaavia poikia. Yksi talvi pelattiin piirin A-sarjassa, mutta sitten jääkiekkoilu lopetettiin, koska seuran toimintaa ei haluttu taloudellisista syistä laajentaa.
PÖYTÄTENNIS
Pöytätennistä alettiin HKT:ssa pelata 1940-luvun lopulla. Pöytätennis oli lähinnä harrastuksenomaista, vaikka kilpailuihin osallistuttiinkin. Pelaajia oli alun toistakymmentä, eikä omaa jaostoa katsottu aiheelliseksi perustaa. Vielä vuonna 1959 osallistuttiin kilpailuihin, vaikka harjoituksia ei seuran puitteissa enää pidettykään. Pöytätennisharrastuksen päättymisen suurimpana syynä oli harjoituspaikan puute. Vaikka pöytätenniksen pelaaminen oli lähinnä harrastuksenomaista, voitettiin tässä lajissa TUL:n ikämiesmestaruus vuonna 1956.
SEURAN SISÄINEN TOIMINTA
Seuran toimintaa on vaikeuttanut toimistotilojen puute. Vuonna 1929 seuran toimisto sijaitsi Heimolan talossa, josta se vuoden kuluttua siirtyi Elannon huoneistoon Siltasaarenkadulle. Vuonna 1931 seuran toimipaikaksi tuli Vallilan Työväentalo, jossa seura toimisto nykyisin sijaitsee. Nykyiset toimistotilat ovat osoittautunet aivan liian pieniksi seuran laajentuneelle toiminnalle. Seuran toimintaa on vaikeuttanut myös se, että seuran harjoituksia on jouduttu pitämään noin 20 eri paikassa seuran toimintakauden aikana.
Seuran sisäisen toiminnan ulkoisena tunnuksena on seuralehti. Ensimmäinen Kisatoveri, joka ilmestyi 16.10.1929, oli käsin kirjoitettu ja se ilmestyi kerran kuukaudessa.
Tämän jälkeen seuralehti ilmestyi nuorten jaoston toimittamana ja se oli niin hyvä, että se sai palkintoja TUL:n henkisissä kilpailuissa.
Ensimmäinen painettu seuralehti – Kisatoveri – ilmestyi vuonna 1936 ja nykyisen muotonsa se sai vuonna 1955 ilmestyen 4 kertaa vuodessa. Seuran jäsenten yhteenkuuluvaisuudentunnetta lujittamaan on järjestetty myös useita kerho-ja toveri-iltoja, juhlia, palkintojenjakotilaisuuksia, joulujuhlia ja eri urheilunalojen valmennustilaisuuksia. Seuraan perustettiin vuonna 1947 myös tanssijaosto, mutta ohjaaja – ja huonevaikeuksien vuoksi toiminta päättyi oikeastaan ennen kuin se alkanutkaan.
NAISTEN TOIMINTA
Naisten toiminta on kohdistunut pääasiassa voimisteluun. Seuralla on ollut useita valiovoimistelijoita, jotka ovat esiintyneet eri juhlatilaisuuksissa ja seuran voimistelijattaret ovat olleet ulkomaillakin taitojaan esittämässä. Vuonna 1931 Wienissä pidettyihin toisiin työläisolympiaisiin osallistui TUL:n joukkueeseen seuran jäsenet Martta Oksanen ja Aune Salo. Sota aikana 28.8.1942 seurasta lähti seitsemän naisen ryhmä Itä-Karjalaan antamaan voimistelunäytöksiä sotilaille. Matka onnistui hyvin ja sen aikana annettiin 21 voimistelunäytöstä.
Nykyään ei voimisteluharrastus ole niin laajaa kuin esimerkiksi 1930-luvulla, jolloin harjoituksissa kävi säännöllisesti 60-70 voimistelijaa, koska koripalloilu on syrjäyttänyt voimistelun. Naisten toimintaa tarkasteltaessa muistettakoon naisten tärkeä osuus seuran sota-aikaisessa toiminnassa. Vaikka seura koko toimintakautensa ajan on saanut kaupungilta avustuksia ja vaikka se on järjestänyt kahdet arpajaiset, ovat menot olleet niin suuret, että taloudesta on tullut seuraan murheen lapsi. Seuran taloudellisen aseman kohentamisessa on seuran naisjaosto tehnyt suuriarvoista työtä pitämällä ns. toppakerhoja ja järjestämällä juhlia ja myyjäisiä.
NUORTEN TOIMINTA
HKT:n nuorten toiminta on aina ollut vilkasta. Nuorille on järjestetty jäsentenvälisiä kilpailuja ja seuraotteluita ja he ovat sankoin joukoin osallistuneet TUL:n poikapäiville ja nuorten kilpailukyvystä todistaa se, että HKT on ollut TUL:n poikapäivien paras seura. Nuorten toiminta ei ole ollut yksinomaan kilpailemista, vaan heille on järjestetty kerhoiltoja, retkiä ja henkisiä harrastuksia. Henkisen toiminnan vireyttä osoittaa se, että vuonna 1946 seuran nuoret saavuttivat ensimmäisen sijan piirin ja liiton henkisillä päivillä ja se, että poikajaostolla on joskus ollut oma orkesterikin. Kesäisin ovat nuorten harjoituspaikkoina olleet Lammassaari, Bengtsår, Kaunissaari ja Pajulahti. Nykyään näyttää seuran nuorten toiminnassa kilpailullinen puoli olevan tärkein ja henkiset harrastukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle kuin ennen.
SEURAN TOIMITSIJAVOIMA
HKT on järjestänyt kansallisia ja kansainvälisiä yleisurheilukilpailuja lähes 100 ja piirikunnallisia kilpailuja lähes 200 koko toimintansa aikana. Lisäksi seura on luonnollisestikin järjestänyt muidenkin harrastamiensa alojen kilpailuja. Järjestettyjen kilpailujen taso on vaihdellut jäsentenvälisistä, aina Suomen mestaruuskisoihin saakka.
Kilpailuiden järjestäminen ja seuran asioiden kitkaton hoito vaatii toimitsijavoimaa, jota HKT:ssa on aina ollut, määrältään ja laadultaan hyvää. Seuran toimitsijoita on seuran ulkopuolella toiminut niin TUL:n kuin SVUL:n piiri -ja liittojaostoissa sekä myöskin ulkomaille lähtevien kilpailujoukkueiden johtajina. Lisäksi eräät heistä ovat hoitaneet valmentajan tehtäviä TUL:ssa. Seuraohjaat ja toimitsijat sekä piiri ja liittoportaassa toimivat ovat hankkineet pätevyytensä osallistumalla useille kotimaassa ja ulkomailla järjestetyillä ohjaajakursseilla. Myöhempänä olevassa liitteessä on luettelo henkilöistä, jotka ovat tunnuksena saaneet TUL:n opetusministeriön tai tasavallan presidentin myöntämän merkin.
SEURAN JÄSENISTÖ
HKT:n perusti aikoinaan 16 henkilöä ja heti seuran perustamisen tultua tunnetuksi, siihen liittyi jäseniä niin, että jäsenten yhteismääräksi tuli 58. Vuoden 1929 lopussa jäseniä oli jo 270. Vuonna 1935 HKT oli TUL:n kolmanneksi suurin seura ja Helsingin piirin suurin seura, jäseniä oli silloin 657. Vuodesta 1936 alkoi seuran jäsenmäärä pienetä ja vasta sotien jälkeen, vuodesta 1947 jäsenmäärä oli suurempi kuin vuonna 1935. Vuonna 1947 seurassa oli kaikkiaan 748 jäsentä. Vuodesta 1948 lähtien ei seuran jäsenmäärässä ole tapahtunut suuria muutoksia suuntaan eikä toiseen, mutta yleisenä toteamuksena voidaan kuitenkin mainita, että jäsenistön määrässä tapahtui pientä nousua. Tällä hetkellä seuraan kuuluu noin 1000 jäsentä.
HKT:n TEKEMÄT ALOITTEET
HKT on tehnyt joitakin mainitsemisen arvoisia aloitteita, jotka ovat olleet merkittäviä koko Suomen urheiluelämää ajatellen. HKT järjesti 10.10.1929 TUL:n ensimmäiset katumaratonkilpailut 25 kilometrin matkalla. Syynä kilpailuiden järjestämiseen oli se, että TUL:n juoksijoilla ei ollut 25 kilometrin matkalla muita kilpailuja kuin mestaruuskilpailut ja niinpä haluttiin kilpailutilaisuuksia lisätä. Kilpailuihin oli Suomen Sosiaalidemokraattia kustantava, Oy Kansanvalta lahjoittanut kiertopalkinnon ja täten kilpailu sai nimekseen Suomen Sosiaalidemokraatin maraton.
Kilpailusta käytetään myös nimeä Kaisaniemen maraton, koska kilpailu tapahtuu pääasiassa Kaisaniemen puistossa. Kilpailu sai osakseen runsaasti kannatusta ja Kaisaniemen maraton onkin järjestetty sotavuosia 1941 – 1943 lukuun ottamatta joka vuosi.
Seuran toimesta tehtiin vuonna 1930 aloite Pallokentällä pidettävien joka keväisten TUL:n massamaastojuoksumestaruuskilpailujen järjestämiseksi. Kilpailut saatiinkin aikaan ja niiden järjestelyistä vastasi HKT. Mutta suurten taloudellisten tappioiden vuoksi kilpailut oli lopetettava.
Nuorten toiminta on aina ollut tärkeällä sijalla HKT:n toiminnassa ja niinpä seura teki ehdotuksen TUL:n poikaurheilupäivien järjestämisestä. Tämä ehdotus hyväksyttiin ja niin saivat alkunsa TUL:n poikaurheilupäivät. Helsinkiläisten yleisurheilijoiden harjoituksia haittasi vuonna 1930 se, että Eläintarhan urheilukentällä ei ollut pukusuojia. Niinpä HKTn johtokunta teki kaupungille esityksen kunnallisten pukusuojien rakentamisesta Eläintarhaan. Johtokunnan ajettua aikansa asiaa, kaupunki rakennutti nykyiset Eläintarhan pukuhuoneet.
YHTEENVETO HKT:N TOIMINNASTA
Kaikesta edellä olevasta olen vetänyt johtopäätöksen, että HKT:n osuus TUL:n ja koko Suomenkin urheiluelämässä on ollut varsin huomattava. Seuran kilpailullista voimaa kuvaa 19 voitettua Suomen mestaruutta ja 85 TUL:n mestaruutta sekä se, että seuran jäsenet ovat edustaneet Suomea olympiakisoissakin. Seuran toimitsijoiden tasoa taas osoittaa se, että he ovat lukuisasti osallistuneet urheilun eri järjestötehtäviin. Tässä yhteydessä on mainittava seuran osuus myös nuorison kokoajana ja kasvattajana.
Seuran perustavat jäsenet:
Marita Enne, Bruno Halme, Elna Huovinen, Elina Jääskeläinen, Hugo Kangas, Kalle Lahtinen, Kalervo Löfberg, Aarne Majuri, Onni Metsistö, Pertti Pesonen, Hjalmar Ruotsalainen, Reino Saxenberg, Gösta Svensson, Viljo Toivonen, Vilho Vainio ja Yrjö Vänttinen.
YLEISURHEILU
HKT:n YLEISURHEILIJOIDEN VOITTAMAT TUL:N MESTARUUDET:
1929
Aarne Majuri, 10 000 m
1930
Toivo Salmi, 25 000 m
Mauno Lehto, 400 m aidat
Toivo Lehto , kiekko
Elina Jääskeläinen, keihäs
1931
Niilo Bothas, 5000 m
Valto Salmi, 4 km maastojuoksu
Toivo Riipinen, keihäs
HKT 4x800 m ja 4x 1500 m
1933
Valto Salmi, 5000 m, 10 000 m ja 4 km maastojuoksu
Toivo Lehto, kiekko
1934
Valto Salmi, 5000 m
Jussi Hämäläinen, 25 000 m
1935
Jussi Hämäläinen, 25 000 m
Valto Salmi, 4 km maastojuoksu
HKT 4 km maastojuoksun ja 8 km joukkuekilpailu
1936
Alpo Savolainen, 100 m
Rauni Salmi, 1500 m
Valto Salmi, 5000 m
HKT 4 km ja 8 km maastojuoksun joukkuekilpailu sekä 4 x 1500 m
1937
Alpo Savolainen, 100 m ja 200 m
Rauni Salmi, 800 m ja 1500 m
HKT 8 km maastojuoksun joukkuekilpailu
1938
Alpo Savolainen, 100 ja 200 m
Rauni Salmi, 1500 m
1939
Rauni Salmi, 1500 m
Valto Salmi, 25 000 m
Jussi Hämäläinen, 25 000 m , ikämiehet
Tuomo Virtanen, Moukari
HKT 4 x 1500 m
1940
Jussi Hämäläinen 25 000 m
HKT 4 x 1500 m
1941
HKT 4 km maastojuoksun joukkuekilpailu
1942
Voitto Jalava, 100 m
1943
Torsti Toivonen, 800 m
HKT 4 x 100 m ja 4 x 400 m
1945
Voitto Jalava, 100 m ja 200 m
Olavi Mäenpää, 800 m
1946
Voitto Jalava, 100 m
Toivo Salmi, 25 000, ikämiehet
Eino Riihelä, 110 m aidat
1947
Eino Riihelä, 110 m aidat
HKT 4 x 100 m ja 4 x 400 m
1948
Olavi Mäenpää, 5 000 m
Eino Summa, kuula
1949
Eino Riihelä 110 m aidat
1950
Toivo Telen, kuula
1952
Toivo Telen, kuula
1955
Eino Simelius, korkeus
1956
Eino Simelius, korkeus
Yhteensä 71 TUL:n mestaruutta
HKT:n YLEISURHEILIJOIDEN VOITTAMAT SUOMEN MESTARUUDET:
1943
Voitto Jalava 100 m nuoret
Erkki Lappalainen, 300 m nuoret
HKT 4 x 100 m nuoret
1947
Voitto Jalava 100 m
Yrjö Lehtilä, kuula
1951
Nils Nicklen, korkeus
1956
Eino Simelius, korkeus
1957
Aimo Yrjölä, kiekko, B-mestaruus
1958
Jorma Valkama, pituus
1959
Jorma Valama, pituus
1961
Kaj Helminen, 3-loikka, pojat
Yhteensä 11 Suomen mestaruutta
LIITTO-OTTELUISSA OLLEET HKT:N YLEISURHEILIJAT
Allan Huttunen, Yrjö Lehtilä, Olavi Murtomäki, Rauni Salmi, Valto Salmi, Alpo Savlainen ja Eino Simelius.
MAAOTTELUISSA OLLEET HKT: N YLEISURHEILIJAT
Voitto Jalava, Yrjö Lehtilä, Nils Nicklen, Rauni Salmi, Eino Simelius, Toivo Telen, Jorma Valkama ja Kaj Helminen, nuoret
EM-KISOISSA OLLEET HKT:N YLEISURHEILIJAT
1948 Lontoo
Yrjö Lehtilä, kuula, 6:s
1952 Helsinki
Toivo Telen, kuula
TYÖLÄISOLYMPIALAISIIIN OSALLISTUNEET HKT:N YLEISURHEILIJAT:
II TYÖLÄISOLYMPIALAISET WIENISSÄ 1931
Niilo Bothas, Onni Piipponen, Toivo Salmi, voitti kultaa 25 000m
Yrjö Vänttinen, Valto Salmi, voitti kultaa 5000 m
III TYÖLÄISOLYMPIALAISET ANTVERPENISSÄ 1937
Toivo Lehto, Tauno Mustonen, voitti kultaa 25 000 m,
Rauni Salmi, voitti kultaa 1500 m, Valto Salmi ja Alpo Savolainen, voitti kultaa 100 m
PESÄPALLO
HKT:N VOITTAMAT TUL:N MESTARUUDET
1932, 1935
Yhteensä 2 TUL:n mestaruutta
KORIPALLO
HKT.N VOITTAMAT TUL:N MESTARUUDET
1948, nuoret, 1954, nuoret
Yhteensä 2 TUL:n mestaruutta
KORIPALLO
HKT.N VOITTAMAT SUOMEN MESTARUUDET JA MITALIT
1948, A-nuoret, 1954, A-nuoret, 1960, A-nuoret, 1969, A-nuoret
1961, miehet, 1962, miehet ja A-nuoret
1963 HKT, miehet, 1964, miehet, mestaruus ratkesi uusintaottelussa,
sekä 1965.
Hopeaa vuonna 1966, 1968 ja 1969, 1970 ja 1973, miehet
Pronssia vuonna 1960, 1972, miehet
A-nuoret:
Mestaruudet, 1948, 1954, 1961, 1962, ja 1969.
Hopeaa: 1955,
Yhteensä 9 Suomen mestaruutta ja 12 mitalisijaa
LIITTO-OTTELUISSA OLLEET HKT:N KORIPALLOILIJAT
Pauli Heikkinen, Armas Järvi, Olavi Kinnunen, Gunnar Kujala, Heikki Lehtinen, Arvo Metsistö,
Helge Nygren, Pentti Salmi ja Raimo Vartia.
MAAOTTELUISSA OLLEET HKT.N KORIPALLOILIJAT
Teijo Finneman, Matti Köli, Pertti Laanti, Kari Liimo, Martti Liimo, Reijo Matikka, Raimo Vartia Pertti Risku ja Pekka Sorsa, A-nuoret
POHJOISMAIDEN MESTARUUDEN OVAT VOITTANEET:
Teijo Finneman,Pertti Laanti, Kari Liimo, Martti Liimo ja Raimo Vartia.
EM-KISOIHIIN OSALLISTUNEET HKT:N PELAAJAT
Pertti Laanti, Kari Liimo, Martti Liimo, Raimo Vartia
OLYMPIALAISIIN OSALISTUNEET HKT:N KORIPALLOILIJAT
Teijo Finneman, Pertti Laanti, Kari Liimo, Martti Liimo, Raimo Vartia.
OTTELUTULOKSET MESTARI (HKT – MAAJOUKKUE)
1961 maajoukkue – HKT 66-54
1962 maajoukkue – HKT 73-71
1963 HKT – maajoukkue 76-67
(HKT voitti ensimmäisen kerran maajoukkueen)
1964 HKT – maajoukkue 78-76
OTTELUTULOKSET HKT:N PELAAMISTA EUROOPPA-CUP OTTELUISTA
1961
Kööpenhaminan Sisu – HKT 57-70
HKT – Kööpenhaminan Sisu 86-33
1962
HKT – Varsovan Legia 65-86
Varsovan Legia – HKT 93-80
1962
KFUM SÖDERS IK – HKT 59-73
HKT – KFUM SÖDERS IK 72-66
1963
HKT – Spartak ZJS Brno 83-87
Spartak ZJS – HKT 85-59
1964
HKT -SC Chemie Halle -HKT 75-64
SC Chemie Halle – HKT 65-64
Milano SP Simmenthal – HKT 99-70
HKT – Milano SP Simmenthal 97-87
SUUNNISTUS
HKT:N SUUNNISTAJIEN VOITTAMAT TUL:N MESTARUUDET
1946
Olavi Mäenpää, A-sarja
1947
Olavi Mäenpää, A-sarja
1950
Niilo Akiola, nuoret
Reino Huovinen, ikämiehet
HKT joukkuekilpailu
1951
Jaakko Pakarinen, nuoret
1952
HKT viesti
1953
HKT joukkuekilpailu
1958
Jarkko Laine, yösuunnistus, nuoret
Yhteensä 9 TUL:n mestaruutta
LIITTO-OTTELUISSA OLEET HKT:N SUUNNISTAJAT
Niilo Akiola, Reino Huovinen, Olavi Mäenpää ja Tauno Rantala.
MAAOTTELUISSA OLLEET HKT:N SUUNNISTAJAT
Paula Piiroinen
PÖYTÄTENNIS
HKT:N PELAAJIEN VOITTAMAT TUL:N MESTARUUDET
1956
Alpo Fält, ikämiesten kaksinpeli
HKT:n PUHEENJOHTAJAT
1929 Kalle Lahtinen
1930-34 Vilho Vainio
1935 Arvo Niiranen
1936-37 Onni Metsistö
1938 Kalervo Löfberg
1939-40 Bruno Halme
1941-42 Kalervo Löfberg
1943-45 Eino Salo
1946- Kalervo Löfberg
HKT:N JÄSENET, JOILLE ON MYÖNNETTY TUL:N ANSIOMERKKI
Kalervo Löfberg, Onni Metsistö, Elli Vuorinen
HKT:N JÄSENET, JOTKA OVAT SAANEET OPETUSMINISTERIÖN MYÖNTÄMÄN ANSIORISTIN TAI MERKIN
Kultainen ansioristi: Kalervo Löfberg
Hopeinen ansioristi: Kalervo Löfberg, Arvo Pitkänen, Toivo Salmi ja Valto Salmi
Ansiomitalit: Alfred Aho, Hjalmar Berglund, Eino Elo, Alpo Fält, Bertta Halme,
Eino Hara, Reino Huovinen, Vilho Juurema, Henrik Kvick, Arvid Laaksonen, Onni Metsistö, Toimi Pakarinen, Terttu Salmela, Toivo Salmi, Valto Salmi, Lauri Taipale, Arvo Vehviläinen, Elli Vuorinen.
TASAVALLAN PRESIDENTIN MYÖNTÄMÄN , HELSINGIN VUODEN 1952 OLYMPIAKISOJEN
ANSIOMITALIN OVAT SAANEET:
Erkki Aimio, Alpo Fält, Leo Huttunen, Yrjö Lapinlinna, Kalervo Löfberg, Einar Nissilä, Teuvo Nurmi, Helge Nygren, Arvo Pitkänen, Pentti Salmi, Toivo Salmi, Lauri Santanen ja Paul Vuori.